Harri Lehtonen esittelee luonnosta aluevaltuuston alaisuuteen muodostuvasta poliittisesta organisaatiosta lautakuntineen ja jaostoineen.
Elli-Mari Ahola
Aluevaltuusto saa ensimmäisissä kokouksissaan nimetä valtavan määrän muiden hyvinvointialueen poliittisten toimielinten jäseniä ja varajäseniä. Satakunnan hyvinvointialueen hallinto on yhä valmistelevan toimielimen eli vaten hallussa, mutta valta siirtyy vaaleissa valituille poliitikoille heti, kun aluevaltuusto on nimennyt aluehallituksen ja hallitus on aloittanut toimintansa.
Hyvinvointialueen lopullisen virkamiesorganisaation koostumus ja laajuus on poliitikkojen käsissä. Vaten puheenjohtaja, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä uskoo, että tuleva virkamiesorganisaatio pohjautuu vaten nykyisten sektorivalmisteluryhmien järjestäytymiseen.
– Valmisteluryhmissä on iso määrä väkeä. Sadat ihmiset ovat olleet tässä kiinni oman työnsä ohessa, ja siltä pohjalta on selvästi hahmottunut jo sellaisia tekijöitä ja osastoja, jotka jatkossakin voisivat tiettyjä asioita hoitaa, hän arvioi.
Poliittinen organisaatio järjestäytyy itsenäisesti, ja poliitikot päättävät ensimmäisissä aluevaltuuston kokouksissa sen kokoonpanosta.
– Poliitikot neuvottelevat aidosti itse suunnitelmista. Me vatessa olemme tiedotettuina, mutta emme osallistu.
Neuvotteluista osaa kertoa enemmän euralainen Harri Lehtonen, joka on vaalivoittajapuolue SDP:n Satakunnan piirin puheenjohtaja ja vuosien sotevalmistelujen poliittinen konkari. Satakunnassa vanhan tavan mukaan suurin puolue ei kuitenkaan johda neuvotteluja, vaan vuoro on kiertävä ja vetovastuu nyt perussuomalaisilla.
Lehtosen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että poliittinen organisaatio koostuisi hallituksesta, jonka yhteydessä toimivat työvaliokunta ja neljä jaostoa, sekä seitsemästä lautakunnasta. Varajäsenineen näissä on yhteensä selvästi yli 200 paikkaa.
– Työvaliokunta tehostaa hallituksen työtä. Se käsittelee kokousasioita etukäteen, ja kaikki ryhmät ovat edustettuina. Silloin edustajat voivat viedä ryhmiinsä kokousasiat keskusteltavaksi etukäteen, jolloin hallitus kokoontuu hyvin evästettynä ja perehtyneenä, hän kertoo uudesta toimielimestä.
Aluevaltuuston alaisuuteen on tulossa iso joukko muita toimielimiä, kuten hallitus, jaostoja ja lautakuntia. Tämä malli on vielä luonnos, josta esimerkiksi talousjaosto on jo jatkoneuvotteluissa korvattu lähipalvelujaostolla. Toimielinten lopulliset nimetkin ovat vielä ratkaistavana.
Elli-Mari Ahola
Lautakunnat on tarkoitus järjestää elämänkaarimallin mukaan siten, että yksi käsittelee lasten ja perheiden asioita, toinen työikäisten ja kolmas ikäihmisten. Lisäksi omat lautakuntansa on pelastuspalveluille, kuntayhteistyölle ja toimitiloille.
Lautakuntien jäseneksi kelpaavat sellaisetkin poliitikot, jotka eivät olleet aluevaaleissa ehdolla. Ratkaisu parantaa Lehtosen mukaan mahdollisuuksia löytää juuri oikeanlaiset ihmiset tehtäviin.
– Sitoutuminen pitää tässä kirjoittaa isolla. Nyt valitaan ne peruspalvelujen palasten paikoilleen laittajat. Puolueet tekevät ratkaisunsa itse, mutta varmaan kaikilla painaa valinnoissa vaalitulos, alueellisuus ja valittavien henkilöiden ominaisuudet, kuten kokemus ja näkemys, hän arvioi.
Puolueiden väliset luottamuspaikkaneuvottelut eivät ole vaalien jälkeen sujuneet täysin yhteisymmärryksessä, vaan vasemmistoliiton ja vihreiden neuvottelijat jättivät kokouspöydät viime perjantaina.
Ainakin kiistan vastakkaisilla puolilla istuvat piirien euralaisjohtajat SDP:n Harri Lehtonen ja vasemmistoliiton Petri Salminen ovat jo toiveikkaita yhteistyön jatkumisen suhteen.
– Asiat etenevät kuitenkin nyt oikeaan suuntaan ja keskusteluväleissä ollaan, joten positiivisella mielellä jatkamme eteenpäin, Salminen toteaa ja toivoo, että yhteiseen pöytään voitaisiin vielä päästä jo ennen ensimmäistä aluevaltuuston kokousta.
Hyvinvointialueen suurimmat puolueet SDP, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset antoivat myöhään perjantai-iltana tiedotteen, jossa ne ilmoittivat kahden pienemmän puolueen lopettaneen neuvottelut. Taustalla on tiedotteen mukaan erimielisyys vasemmiston ja vihreiden vasta vaalien jälkeen tekemästä vaaliliitosta, jota toiset puolueet pitivät yhteisten periaatteiden vastaisena. Suuret puolueet päättivät jättää jälkiliittoutuneet puolueet vaille puheenjohtajistopaikkoja ja nämä poistuivat neuvottelupöydästä mieluummin kuin purkivat liittonsa.
Ilman liittoa vihreät olisi jäänyt kokonaan ilman paikkoja 15-paikkaisissa lautakunnissa ja hallituksessa. Liiton myötä taas kokoomus oli menettämässä yhden paikan. Tilanne ratkaistiin suurten puolueiden kesken niin, että toimielimistä päätettiinkin tehdä 16-paikkaisia, jolloin kokoomus sai pitää paikkansa ja jälkiliittoutuneetkin saivat omansa.
– Vaalien jälkeen kytee. Kaikille on selvää, että toimitaan vaalitulosta kunnioittaen, mutta se valitettavasti ei ole helppoa, sillä tulosta voi tulkita eri tavoin, Harri Lehtonen tiivistää.
Salminen ja Lehtonen ovat yhtä mieltä siitä, että satakuntalaisten palvelut ovat lopulta kaikille se tärkein asia.
– Tärkeintä on, että saamme palvelut pelaamaan, Salminen toteaa.
– Kun uudistetaan, heikompaan ei voi mennä. Koko sote-uudistushan lähti vuosia sitten liikkeelle siitä, että lääkäriin ei pääse riittävän nopeasti ja palveluja on parannettava, Lehtonen muistuttaa.
Hyvinvointialueen poliittinen organisaatio on suuri, ja siinä on myös palkallisia tehtäviä. Kuukausipalkkiota saavat lautakuntien puheenjohtajat, ja valtuuston puheenjohtaja voi saada kuukausipalkkiota tai osa-aikaisen työsuhteen. Jäsenet nauttivat kokouspalkkioita. Minkään palkkioiden suuruuksia ei vielä ole päätetty.
Tärkein yksittäinen tehtävä on aluehallituksen puheenjohtajalla, ja hän voi olla jopa päätoimisesti palkattu. Paikka kuuluu vaalituloksen perusteella SDP:lle, ja puolueessaan neljänneksi eniten koko maakunnassa ääniä saanut Harri Lehtonen on yksi vahvoista ehdokkaista tehtävään.
Lautakuntien nimet ja lopulliset kokoonpanot varmistuvat vasta, kun aluevaltuusto niistä päättää.
– Todennäköisesti kaikkia nimeämisiä ei tehdä ensimmäisessä kokouksessa, mutta lopullisen organisaation pitää jo silloin olla tiedossa.
Ensimmäisessä kokouksessa aluevaltuuston on nimettävä vähintään tarkastuslautakunta ja aluehallitus sekä neljä puheenjohtajaa itselleen ja aluehallitukselle. Ensimmäinen kokous istutaan 2. maaliskuuta näillä näkymin jossain päin Poria.
– Vielä ei ole keskusteltu, onko valtuuston kokouksella määräpaikka vai kiertääkö se. Oma näkemykseni on, että kiertävä voisi olla hyvä sekä valtuustolle että hallitukselle, jolloin päättäjät jalkautuisivat koko maakuntaan, Lehtonen sanoo.
Hän arvioi, että kokoustahti tulee olemaan valintojen paineessa kevään aikana luultavasti tiivis, kenties kaksi kertaa kuussakin. Kevät menee järjestäytyessä, ja varsinaisista sote-asioista, kuten palveluverkosta, päästään keskustelemaan vasta syksyllä.
– Nyt annetaan asioiden jatkua ennallaan. Ainakin itse lähden siitä, että palvelut tuotettaisiin jatkossakin jokaisessa kunnassa eritasoisilla sotekeskuksilla.