Ukraina tarvitsee nyt apua ja monenlaista tukea: poliittista, taloudellista, materiaalista ja humanitaarista.
Samalla kun autamme Ukrainaa, meidän on huolehdittava, että oma varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ajan tasalla. Perusasiat ovat palanneet politiikan keskiöön. Ruokaturva on yksi huoltovarmuuden peruspilareista.
Pyhäjärviseutu on tämän turvaamisessa erityisen tärkeässä asemassa. Kotiseutumme ruoantuottajat ja koko laaja elintarvikeketju ruokkii täkäläisten lisäksi ison joukon suomalaisia. Suuri osa suomalaisista syö joka päivä täällä tuotettua ruokaa.
Ei siis ole isänmaan kannalta yhdentekevää, miten Pyhäjärviseudun ruokaketju pärjää. Päinvastoin, sen elinvoima on kansallisesti tärkeä kysymys.
Valitettavasti oma ruoka ei ole itsestäänselvyys. Ruoantuottajat ovat historiallisen vaikeassa tilanteessa.
On löydettävä tapoja helpottaa maatalouden äkillistä kustannustaakkaa ja lisätä tuloja, sillä omaa ruoantuotantoa ei ole varaa menettää. Jokaisella ruokaketjun lenkillä on tässä tärkeä osansa.
Viljelijän tehtävä on tuottaa puhdasta, laadukasta ruokaa – kovalla työllä ja vahvalla osaamisella. Päättäjien tehtävä on löytää ratkaisuja akuuttiin kustannuskriisiin ja luoda toimintaedellytykset kannattavalle ruoantuotannolle. Pankeilta tarvitaan joustavuutta lainojen maksuaikatauluihin.
Elintarvikemarkkinoiden tehtävä on tarkistaa tuottajahinnat ja tervehdyttää sopimuskäytännöt. Tässä vahvimmalla osapuolella, eli kaupalla, on raskain vastuu. Vastuullisuus ei saa jäädä pelkäksi puheeksi, sen on näyttävä myös teoissa.
Kuluttajan osa on vaikuttaa valinnoillaan. Lähellä tuotetun ruoan suosiminen on paras tapa tukea kotimaista ruokaturvaa. Tällä seudulla siihen on onneksemme runsaasti vaihtoehtoja, sillä ruoantuottajia riittää niin Lapissa, Eurassa, Säkylässä kuin Pöytyällä.
Isänmaa tarvitsee täällä tuotettua ruokaa. Yhteinen tehtävämme on pitää koko ruokaketju voimissaan.