Lapissa on olemassa jo valmiiksi paljon materiaalia veteraanimatrikkelia varten, kuten Martti Aron (oik.) haltuunsa saamat vanhat valokuvat, ja lisää kerätään. Matrikkelitoimikuntaan kuuluvat hänen lisäkseen muiden muassa Ulla Antola (vas.), Markku Vainio, Markku Laine, Juhani Leino, Lassi Uusi-Pietilä ja Rauli Antola.
Elli-Mari Ahola
Hanketta puuhaavaan toimikuntaan kuuluu joukko ihmisiä, joilla useimmilla kyseessä on omankin suvun historia.
– Oma isäni ei koskaan puhunut mistään varsinaisesta sotatoimesta, enkä oikein rohjennut kysyäkään, silloin kun se vielä oli mahdollista. Tämä hillityn vaikenemisen kulttuuri on ollut yleistä, Lassi Uusi-Pietilä taustoittaa.
Yksi ongelmista on, että kokemushaastateltavia on yhä vähemmän. Toisaalta Lapin alueelta sotaan lähteneistä on saatavilla paljon perinnemateriaalia.
– JR-56-osastosta on kirjoitettu kaksi kirjaa, jotka kumpikin menivät ilmestyessään kuin kuumille kiville. Lisäksi on olemassa sota-arkullinen c-kasetteja täynnä veteraanien haastatteluja ja kolme laatikollista videomateriaalia, Martti Aro luettelee.
Hän ja Markku Laine ovat olleet liikkeellepanevina voimina hankkeessa. Joukkoon on saatu myös matrikkelien työstämisessä paljon kokemusta hankkinut Markku Vainio.
– Suunnitelmani mukaan valmis teos käsittää henkilölistauksen lisäksi ainakin yleiskuvauksen kummastakin sodasta ja lappilaisten tärkeimmistä taistelupaikoista. Talvisodan osalta tärkeä on esimerkiksi Suomussalmen taistelu, johon polkupyöräpataljoona 6 (PPP6) osallistui, hän kertoo.
PPP6:n perinnettä vaalitaan oman yhdistyksen voimin aktiivisesti täällä päin, sillä siihen kuului paljon lähialueen miehiä.
Merkittävin yksittäinen joukko-osasto lappilaisittain on jalkaväkirykmentin 56 ensimmäisen pataljoonan kolmas komppania, johon kuului yli 200 lappilaista. Matrikkelitoimikuntalaiset muistuttavat, että yhteensä noin 500 lappilaista kävi sotaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Matrikkelissa mukana ovat kaikilla rintamilla taistelleet lottia unohtamatta.
– Ensin on selvitettävä arkistoista, ketkä kaikki tuolloin kutsuttiin rintamalle. Sitten voi alkaa tiedonkeruu talosta taloon. Sitä varten tarvitsemme projektiin kyläkohtaiset yhdyshenkilöt, joita nyt haemme, Markku Laine kertoo.
Tavoiteaikataulun mukaan kunniainhimoinen hanke voisi olla maalissa jo jouluksi. Budjetiltaan hanke on noin 25 000–30 000 euroa, ja toimikunta hoitaa varainkeruun.
– Tämä on tärkeää tehdä nyt. Historia-aihe kiinnostaa ihmisiä, ja tästä tulee hakuteos, joka jatkossa otetaan lähtökohdaksi, kun etsitään tietoa isistä ja heidän isistään, Martti Aro toteaa.