Eura | Rytmi on yksi ensimmäisistä asioista, joita ihminen aistii. Musiikkipedagogi Elina Jahkola kertoo, millä tavoin lapsi hyötyy laulusta ja musiikista.

Ryt­mi, lau­la­mi­nen ja ke­hon lii­ke ovat hy­väk­si lap­sen ke­hi­tyk­sel­le mo­nin ta­voin. Lau­lun ja mu­sii­kin hyö­dyt kas­va­val­le lap­sel­le vai­kut­ta­vat ole­van mo­ni­syi­siä.

Mus­ka­ri­het­kis­sään mu­siik­ki­pe­da­go­gi Eli­na Jah­ko­la yh­dis­tää lau­lui­hin ja lo­rui­hin liik­keen. Hän ve­tää etä­mus­ka­ria las­ten etä­tam­mi­kuus­sa.

– Vi­de­ot on ku­vat­tu Te­ras­si­ta­lol­la. Mus­ka­ri­tuo­ki­oi­den tee­moi­na ovat lu­miuk­ko­mars­si ja Pik­ku Pa­pun Or­kes­te­rin lau­lu Muu­ra­hais­ten muo­ri, Jah­ko­la ker­too.

Etä­mus­ka­reis­sa on mu­ka­vaa, et­tä lap­set voi­vat kat­soa nii­tä omis­sa ko­deis­saan ja pa­la­ta nii­den pa­riin myö­hem­min uu­des­taan. Jah­ko­la kan­nus­taa ai­kuis­ta lau­la­maan pie­nel­le lap­sel­le, vaik­ka omas­ta lau­lu­ää­nes­tä oli­si epä­var­muut­ta.

– Pää­a­sia on, et­tä lap­sel­le lau­le­taan, ei lau­lu­ää­ni. Esi­mer­kik­si mus­ka­ris­sa mo­net ai­kui­set aris­te­le­vat oman ää­nen käyt­tä­mis­tä, mut­ta lap­sel­le lau­la­mi­nen kan­nat­taa eh­dot­to­mas­ti, hän to­te­aa.

Lap­sen kie­lel­li­sen ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää op­pia erot­ta­maan eri­lai­sia ään­tei­tä ja kä­sit­te­le­mään nii­tä. Kie­lel­li­nen muis­ti ke­hit­tyy, mikä vai­kut­taa myö­hem­min lu­ku­tai­don­kin ke­hit­ty­mi­seen.

Sään­nöl­li­ses­tä suo­rit­ta­mi­ses­ta ei tar­vit­se stres­sa­ta, sil­lä hyö­tyä on sii­tä­kin, et­tä edes jos­kus lau­le­taan ja mu­si­soi­daan. Pu­heen op­pi­mi­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ai­kui­sen kans­sa on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ny­kyi­se­nä äly­lait­tei­den ai­ka­kau­te­na.

Jah­ko­la on opet­ta­nut lau­lua niin kan­sa­lais- ja mu­siik­ki­o­pis­tos­sa kuin si­vu­toi­mi­se­na yrit­tä­jä­nä­kin. Hä­net tun­ne­taan myös Jo­ki­soin­nut-kuo­ron kuo­ron­joh­ta­ja­na. Hän on suo­rit­ta­nut avoi­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kaut­ta mu­siik­ki­pe­da­go­gin ylem­män am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­non opin­to­ja, ja suun­ni­tel­mis­sa on tänä vuon­na jat­kaa opis­ke­lua ylem­män am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sek­si.

Laulu lujittaa suhdetta

Äi­din sy­dä­men syke on yk­si en­sim­mäi­sis­tä asi­ois­ta, joi­ta ih­mi­nen tun­tee. Syk­keen ryt­mi ais­ti­taan en­sin tun­to­ais­til­la, ja kuu­lo­ais­ti ke­hit­tyy myö­hem­min.

Ryt­mi on siis mu­ka­na ih­mi­sen elä­mäs­sä jo en­nen syn­ty­mää. Ryt­mien hah­mot­ta­mi­seen poh­jau­tuu osal­taan kie­lel­li­nen ke­hi­tys­kin.

Liik­keen yh­dis­tä­mi­nen mu­siik­kiin vie mu­sii­kin har­ras­ta­mi­sen hyö­dyn jäl­leen uu­del­le ta­sol­le, ja Jah­ko­la ku­vai­lee­kin tans­sia to­del­li­sek­si ai­vo­jum­pak­si.

– Lau­la­mi­nen on ai­na ke­hol­lis­ta, var­sin­kin tik­kiin as­ti vie­ty lau­lu­tek­niik­ka. Sa­moin pit­kä­kes­tois­ta soit­ta­mis­ta voi ver­ra­ta ur­hei­lu­suo­ri­tuk­seen, Jah­ko­la li­sää.

Tie­teel­li­nen tut­ki­mus on osoit­ta­nut, et­tä mu­sii­kin har­ras­ta­mi­nen pie­nes­tä pi­tä­en vai­kut­taa lap­sen ai­vo­jen ke­hi­tyk­seen myön­tei­ses­ti, mikä nä­kyy muun mu­as­sa kes­ki­mää­räis­tä pak­sum­pa­na ai­vo­kur­ki­ai­se­na. Mu­si­kaa­li­ses­ti lah­jak­kaat lap­set ovat kes­ki­mää­räis­tä lah­jak­kaam­pia ma­te­maat­ti­ses­ti ja kie­lel­li­ses­ti, mut­ta toki lah­jak­kuus on yk­si­löl­lis­tä.

Ke­hi­tyk­seen liit­ty­vien etu­jen li­säk­si lau­la­mi­nen ja mu­siik­kiin liit­ty­vä har­ras­ta­mi­nen yh­des­sä lap­sen kans­sa lu­jit­taa lap­sen ja ai­kui­sen suh­det­ta.

Syvä kes­kit­ty­mi­nen mu­si­kaa­li­seen har­ras­tuk­seen vie mie­len­ti­laan, joka on ih­mi­sel­le hy­vin an­toi­sa.

– Kes­kit­ty­mi­nen voi joh­taa flow-ti­laan, joka tuot­taa mie­li­hy­vä­hor­mo­ni en­dor­fii­nia, Jah­ko­la ker­too.

Tästä logosta tunnistaa Lasten etätammikuuhun liittyvät jutut myös Alasatakunnassa.