Varautuminen ja suojautuminen ulkopuolelta tuleviin häiriöihin on entistä tärkeämpää.
Mirja Linnemäki
Kyberhyökkäyksellä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistettua iskua, jonka tarkoituksena on häiritä tai tuhota tietojenkäsittelyä tai varastaa tietoja. Se on yksi hybridivaikuttamisen keino.
Hybridivaikuttamisella pyritään horjuttamaan toista osapuolta ilman suoraa voimankäyttöä.
Säkylässä koettiin kyberisku vajaa viikko ennen joulua ja se on ehtinyt näihin päiviin saakka haitata kunnan arkisia toimintoja, kuten vaikkapa kirjastoasiointia tai hammashuoltoa, missä aikoja jouduttiin perumaan. Ainakaan toistaiseksi ei ole tiedossa, että kunnan tietoja olisi vuotanut ulkopuoliselle.
Kunnat ovat yleisesti varautuneet ja suojautuneet tällaisten varalta. Säkylässä tutkimuksissa selvisikin pian, että hyökkäys ei tullut kunnan valvomasta verkosta, vaan ulkopuolisen palveluntarjoajan virheen vuoksi. Paljon muuta ei asiasta ole voitu tiedottaa; avoimuus palvelisi tässä vain hyökkääjää.
Kaikesta päätellen se on ammattimainen toimija, joka valitsi kohteekseen nimenomaan Säkylän. Spekulaatioissa on viitattu itänaapuriin ja todettu, että Säkylässä on osa Porin prikaatia eli maavoimien suurinta joukko-osastoa ja myös yksi maavoimien valmiusyhtymistä. Epäilyt ovat epäilyjä – varmuutta tuskin saadaan.
Tärkeitä toimintoja häiritsevä ja estävä kyberhyökkäys näyttää käytännössä, kuinka riippuvaisia olemme tietotekniikasta ja alleviivaa entisestään suojautumisen tärkeyttä. Luonnollisesti se vaikuttaa myös turvallisuuden tunteeseemme; jokin nimetön ja näkymätön pääsee pahansuopaisesti vaikuttamaan elämäämme. Usein hybridivaikuttamisen tavoitteena onkin epävarmuuden, huolen ja pelon nostattaminen. Siksi niille ei saa antaa valtaa.