Pyhäjärviseudun marja- ja vihannestilat ovat työllistäneet ukrainalaisia marjanpoimijoita jo vuosia. (Arkistokuva)
Jasmin Rikkonen
Sotaa paenneiden ukrainalaisten työllistymisestä Pyhäjärviseudulla on vaikea saada mitään kokonaiskuvaa. Esimerkiksi Rauman seudulla kauppakamarin teettämän kyselyn mukaan noin 9,1 prosenttia kyselyyn vastanneista oli työllistänyt ukrainalaisia. Vastauksia oli Rauman kauppakamarin alueelta, johon myös Eura ja Säkylä kuuluvat, saatu yhteensä 33. Otos ei ole suuri, ja vastaajakohtaisia tietoja ei ollut saatavilla yritysten sijaintipaikasta.
Mielenkiintoisin vastaus saatiin kuitenkin kysymykseen, jossa vastaajayritykset pyydettiin arvioimaan kokemusta ukrainalaisten työllistämisestä. Asteikko tyytyväisyyden mittarilla oli nollasta sataan, ja ukrainalaisten työllistämisestä saatu kokemus arvioitiin sataprosenttisen positiivisena.
Ukrainalaiset ovat olleet myös Pyhäjärviseudulla tuttua ja hyväksi havaittua kausityövoimaa jo pitkään. Ongelmana on kuitenkin se, että kausityön päätyttyä kotimaa kutsuu yleensä jälleen. Ukrainalaiset ovat hyvin isänmaallista kansaa, ja nytkin moni Pyhäjärviseudulle sotaa pakoon tullut on palannut satokauden jälkeen jo kotiin Ukrainaan.
Suomalaiset ottaisivat kuitenkin ukrainalaiset avosylin ja pysyvämmin vastaan lukuisille työvoimapulan vaivaamille elinkeinoelämän alueille. Etenkin suomalaiset rekrytointifirmat ovat onnistuneesti välittäneet työvoimaa kasvihuoneisiin, elintarviketeollisuuteen ja esimerkiksi erilaisiin tuotannon töihin. Usein työllistäminen on ollut mahdollista juuri suuremmille yrityksille, joilla on ollut jo ennen sotaa töissä ukrainalaista, Suomeen kenties jo hiukan kotiutunutta työvoimaa. Nämä pystyvät puolestaan perehdyttämään maanmiehiään uusiin työtehtäviin ja auttamaan myös muussa kotoutumisessa. Aika kuitenkin näyttää, saadaanko uusista tulijoista pysyvämpää helpotusta Suomen aina vain pahenevaan työvoimapulaan. Tällä hetkellä ei tosin siltä vielä näytä. Suurin osa ukrainalaisista haluaa palata kotiin heti, kun sota loppuu.