MIssä mitäkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tulevaisuudessa on? Vaihtoehtoja punnitaan ensi vuoden loppupuolella.
Mirja Linnemäki
Tätä uudistusta on tehty kauan, ainakin 2000-luvun alkupuolelta asti, tosin kulloinkin hieman eri nimisenä. Kyseessä on valtava muutos jo pelkästään sen perusteella, kuinka montaa ihmistä se koskee. Satakunnassa hyvinvointialue vastaa noin 220 000 ihmisen sotepalveluista ja pelastustoimesta ja sen palvelukseen siirtyy noin 10 000 työntekijää.
On sanottu, että vuoden vaihtumisesta huolimatta palvelut löytyvät edelleen samasta paikasta, samoilta ihmisiltä eli että heti ei mikään muutu. Mielessä pyörii silti paljon kysymyksiä riippuen vaikka siitä, kumpaan ryhmään itse enemmän kuuluu. Ne, joiden työnantaja vaihtuu, aprikoivat ehkä, missä hyvinvointialueen kolkassa tulevat työtään tekemään tai miten palkanmaksujärjestelmät jatkossa toimivat. Hoitopalveluita tarvitsevat miettivät esimerkiksi, kauanko oma terveyskeskus on olemassa ja jos on, onko siellä lääkäri paikalla ruudulla vai "livenä".
Muutoksen taustalla on ollut saada sotepalvelujen tuottamiseen leveämmät hartiat kuin yksittäisillä kunnilla on. Väki ikääntyy, hoitajia ja lääkäreitä ei ole tarpeeksi, hoito on kallista, palvelut eivät ole tasa-arvoisesti saatavilla. Tavoitteeksi on asetettu hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Satakunnan aluevaltuuston hyväksymässä hyvinvointialueen strategiassa ovat muun muassa ydinsanat inhimillisyys ja yhdenvertaisuus.
Ruohonjuuritasolla merkitsee eniten se, missä ja kuinka nopeasti pääsee hoitoon, kun tarve on – tässä punnitaan hienojen tavoitteiden ja sanojen istuvuus todellisuuteen. Koska rahasta ja hoitohenkilöstöstä on pulaa ja hoidon tarve kasvussa, on selvää, että muutoksia tulee ennen pitkää. Niiden toteuttajilta odotetaan viisaita päätöksiä.