Tänä keväänä entistä useampi pääsee yliopistoon todistuksella, ei enää pääsykokeella.
Mirja Linnemäki
Poikkeusolot ovat vaikuttaneet paitsi juhlajärjestelyihin myös opiskeluun, ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin.
Kevään abit joutuivat yllättäen tekemään tutkintonsa nopeutetussa aikataulussa eli yo-kokeita saattoi olla peräkkäisinä päivinä. Tarkoitus oli hyvä: saada kokeet tehtyä ennen koronaepidemian pahenemista.
Rankan rupeaman jälkeen valmistuneet ansaitsevat kunnon juhlat, mutta olosuhteiden pakosta esimerkiksi lakkiaiset on nyt pääosin siirretty elokuun loppuun – se ei tietenkään himmennä juhlan arvoa. Toki päätöksessä on loppukaneetti: Jos koronatilanne sallii. Todistukset tulevat postitse tai noudetaan koululta. Joissain kouluissa järjestetään pienempiä juhlallisuuksia, jotka videoidaan. Joku pieni koulu saattaa järjestää pienet juhlat.
Poikkeukset jatkuvat myös pääsykokeissa. Yliopistot ovat ilmoittaneet, että kokoontumisrajoitusten vuoksi todistusvalinnan osuus kasvaa merkittävästi. Jollain alalla saatetaan tänä keväänä valita jopa 90 prosenttia uusista opiskelijoista todistusten perusteella. Päätös tuli niin myöhään, että moni oli jo ehtinyt panostaa pääsykokeisiin.
Oikeutettua arvosteluakin on kuulunut: Jos alle 500 hengen tilaisuuksia saa olla ja koulut avata, olisivatko pääsykokeet olleet järjestettävissä?
Venymistä ja epävarmuuden sietämistä vaaditaan siis nuorilta edelleen, eikä heitä yhtään lohduta se, että kohtalotovereita on paljon ja että kyseessä on historiankirjoihin jäävä kevät.
Mitä heille sanoisi?
Asioilla on tapana järjestyä. Tässä voi käydä myös hyvin. Tulevaisuuteen ei ole kiire. Ovia avautuu, ja yleensä jokainen löytää paikkansa, ennen pitkää.