Työntekijän elämän kokonaisuudesta muistuttavat usein työpaikoillakin perheenjäsenten valokuvat työpöydillä.
Elli-Mari Ahola
Melan hankkeessa on havaittu, että maatilojen vaikeuksilla ja sen omistajien parisuhteella on usein yhteys. Sen vuoksi hankkeen puitteissa maatalousyrittäjiä autetaan yhtäläisesti talousasioissa kuin parisuhteessa selviytymisessä.
Maatiloilla työn ja yksityiselämän yhteys korostuu, koska koti ja työpaikka sijaitsevat fyysisesti samassa paikassa. Korona-ajan etätyöbuumissa tämä muuttui todellisuudeksi monille muillekin. Ilman paikan tuomaa konkretiaakin, totuus on, että ihminen on kokonaisuus, joka elää sekä töissä että kotona muuttumatta toiseksi.
Sen vuoksi kaikkien alojen työnantajien kannattaisi olla hereillä työntekijöidensä henkisen hyvinvoinnin suhteen. Kuinkahan moni työnantaja voisi esimerkiksi saavuttaa taloudellista etua investoimalla työntekijänsä ennaltaehkäisevään perheterapiaan?
Mielenterveyden kysymyksistä on onneksi viime vuosien aikana tullut yhä vahvemmin yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä puheenaiheita, siinä missä ne vielä pari vuosikymmentä sitten olivat selvästi jonkinlainen tabu. On ainoastaan hyvä, että hyvinvoinnin ymmärretään koostuvan laajasti muustakin kuin fyysisestä terveydestä. Mikäli tämä aletaan yhä laajemmin sisäistää myös työelämässä, se lupaa hyvää suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Paitsi toimialakohtaisille, myös alueellisille edelläkävijöille on tilaa. Satakunnassakin mielenterveyspalvelujen riittävä saatavuus on ollut yksi murhe käynnistyvän hyvinvointialueen edessä. Palvelujen kokonaisvaltaisen tarkastelun etuna on, että mukaan on mahdollista ujuttaa uusia ajatuksia. Nähtäväksi jää, voisiko yksi sellainen olla työnantajien ja terveydenhuollon laajempi yhteistyö mielenterveyspalveluissakin.