Köyliön Vanhankartanon parsa on uusin tulokas seudun lähiruokamarkkinoilla.
Ella Huhtanen
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on määritellyt lähiruuan: se on ruuantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä.
Lähiruuan käyttö myös edistää paikallisen maataloustuotannon säilymistä, huoltovarmuutta, kenties paikallista ruokakukulttuuriakin. Sen valinta on lisäksi vastuullinen teko: lähiruuan matka pellolta tai muusta tuotannosta tarjolle kuluttajalle on yleensä lyhyt – kuljetuskustannuksia säästyy. Lähiruuasta kuluttaja myös tietää, mitä syö eli missä ruoka on kasvanut tai tuotettu ja kuka sen on kasvattanut ja millä menetelmillä.
Oli aika, jolloin lähiruokaa sai etsimällä etsiä. Ketjujen isoissa ruokamarketeissa sitä ei ollut lainkaan. Piti nähdä vaivaa löytäkseen tilojen suoramyyntipaikoille. Nykyään on onneksi toisin. Isot kaupat melkein jo kilpailevat lähiruualla, ja selkeästi nostetaan esiin, mistä perunat on kuokittu tai valkosipulit korjattu. Suoramyyntipaikkojakin on tullut paljon lisää, on lähiruokapuoteja ja reko-rinkejä perinteisten torien ja markkinoiden lisäksi. Tämä on tärkeää, sillä kuluttajat ovat todennäköisesti valmiita lisäämään lähiruuan käyttöä, jos sitä vain on helposti saatavilla. Tässä myös tuottajien yhteistyö ja verkostoituminen on hyvä.
Pyhäjärviseudun ruoka-aitassa lähituotteita riittää, niitä on saatavilla ja yhteistyötäkin on. Uusimpia tulokkaitavalikoimassa on esimerkiksi Köyliön pelloilla kasvava parsa, ja verkoistumisesta esimerkiksi käy Härkälän puutarhan ja neule-Hurmåksen yhteistyö Kesätuorepuodin perustamisessa Säkylään. Tällä seudulla on myös paljon tilamyymälöitä, joista yksi listaus löytyy tänään jakoon lähteneestä Alasatakunnan Kesälehdestäkin,