Muuttotappiosta kärsivät kunnat ottaisivat mieluusti vastaan tulijoiden muuttoilmoituksia.
MIrja Linnemäki
Hänestä kerrotaan lehden sisäsivuilla. Tarkoituksena on, että turkulainen Susanna Lahtinen kuvaa rehellisesti kokemuksiaan ja näkemyksiään Eurassa asumisesta tammikuun aikana, ja päätteeksi hän keskustelee hiljattain tänne muuttaneiden kanssa selvittääkseen, miksi Euraan on muutettu. Kunnan tempaus tehdään yhteistyössä Know your hoods (Tunne juuresi) -palvelun kanssa.
Säkylässä hieman vastaava on ollut jo muutaman kerran toteutettu kunnan ja yhteistyötahojen Kesäkämppä-kampanja eli edullinen vuokra-asunto, jossa voi kokeilla asumista Säkylässä.
Alasatakunnassa puolestaan käynnistyy alkuvuoden aikana Paluumuuttajat-juttusarja, joka selvittää, mikä sai palaamaan Pyhäjärviseudulle Euraan tai Säkylään.
Usein on niin, että lähelle katsoen ei näe hyvin, vaan tarvitaan muualta tuleva kertomaan seudun hyvistä puolista. Kaupunkeihin verrattuna täältä ei ehkä löydy myöhäiseen iltaan auki olevaa lasten lääkäriasemaa, kasvisravintolaa, julkista lähiliikennettä tai kauppakeskusta kymmenen minuutin matkan päästä.
Mutta tarjolla on hyviä "korvikkeita". Varsinkin paluumuuttajille kenties sukua ja kavereita eli sosiaalista verkostoa arkea helpottamaan ja rikastuttamaan, lyhyitä matkoja ruuhkattomassa liikenteessä harrastamaan ja kauppaan, tuttuja reittejä ja paikkoja, luontoa ja tilaa, rauhallisempaa elämänrytmiä, turvallisuutta.
Kun työ ei enää nykyään välttämättä määrää asuinpaikkaa, vaan voi hoitua myös etänä, ovat elinympäristö, asuminen, sijainti, luonto sekä lapsi- ja perheystävällisyys asioita, jotka painavat vaa'assa, kun uutta osoitetta mietitään.
Kunnassa nämä voisikin nähdä osana elinkeinopolitiikkaa: hyvän elämän mahdollisuudet työn ulkopuolella ovat selkeä vetovoimatekijä.