Esimerkiksi Panelian Kuninkaanhauta on omaperäinen esihistorianähtävyys.
Juhani Vihervuori / arkisto
Tänään vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Varsinaisesti Kalevala-aiheisia tapahtumia järjestetään täällä päin melko vähän, mutta Kalevalaa käytetään monessa muussa paikassa aktiivisesti esimerkiksi matkailumarkkinointiin. Kalevala kartalle, Via Kalevala ja Kalevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan ovat esimerkkejä viime vuosien hankkeista, joissa kalevalaista kuvastoa on hyödynnetty eri puolilla Suomea erityisesti matkailun edistämiseen.
Alasatakunnan levikkialueella on poikkeuksellisen paljon esihistoriallisia kohteita. Sammallahdenmäki, Luistari tai Panelian kuninkaanhauta vetävät väkeä pidemmältäkin, ja Eurassa on panostettu esihistorian opastuskeskukseenkin. Omasta maaperästä nousee aihetta kerrakseen ilman Kalevalan hyödyntämistä.
Muulla tavoin kansalliseepos on toistuvasti ajankohtainen. Kalevalaseuran uusi varatoiminnanjohtaja Maari Kallberg nosti Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 19.2.2023) esiin ajankohtaisen näkökulman Kalevalaan: että sen pääsankari Väinämöinen on kiinnostava poikkeus miessankarien joukossa – ei sotaisa vaan sanan voimalla ongelmia ratkova. Näkökulma on olennainen juuri nyt, keskellä yhä jatkuvaa Ukrainan sotaa. Rauhan sankarin esitteleminen keskeisenä hahmona on lohdullinen sanoma myös ukrainalaisille, jotka nyt kotimaansa tilanteen vuoksi ovat täällä ja tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin.
Eikä se matkailunäkökulmakaan aivan kaukaa haettu ole. Euralainen runoilija Ismo Viljanen kirjoittaa Alasatakunnassakin (22.3.22) julkaistussa runossa nimeltä "Kuninkaan hauta": "Kivinen kumpu, kuutamo öinen, kenties kivien kätkössä: Väinämöinen." Seudullemme ei olisi haitaksi, vaikka Panelian Kuninkaanhauta olisikin Väinämöisen.