Riittävän nopea paikalletulo ja resurssit tutkia rikoksia vaikuttavat luottamukseen poliisia kohtaan.
Mirja Linnemäki
Taustalla on muun muassa se, että poliisi on huolissaan luottamuksensa säilymisestä kansalaisten mielissä. Varsinkin maaseudulla poliisi näkyy harvoin eikä pienempiä rikoksia, kuten polkupyörävarkauksia ole resursseja tutkia. Samaan aikaan monet poliisin toimitilat ovat aikansa eläneitä ja vuokrat syövät niukkenevia budjetteja.
Kyläpoliisi ei poliisimietinnöissä tarkoittane ihan sitä, mitä kansa muistelee eli kaikkien tuntemaa aina tavoitettavissa olevaa konstaapelia, joka piti kylän kurissa ja nuhteessa ja tunsi alueensa ja väkensä. Pahinkaan idealisti ei tuollaisen paluuseen usko.
Mutta se voisi tarkoittaa kunnassa olevaa pysyvää toimipistettä, jossa partio kirjoittaisi rikosilmoituksen tai tekisi tarkkuusalkometripuhalluksen. Tällaisia tiloja kunnat saisivat tarjota poliisille, ja niistä voisi saada muitakin valtion palveluita, vaikka Kelan, Verohallinnon ja Maanmittauslaitoksen.
Pyhäjärviseudulla on vielä hyvässä muistissa poliisipalveluiden hidas, mutta vääjäämätön alasajo, joka johti siihen, että ensin hälytyksiin lähtevät poliisit, sitten myös tutkivat poliisit ja lopulta yhteen päivään viikossa supistetut lupapalvelutkin loppuivat. Viimeinen ovi meni kiinni vuonna 2016. Ei auttanut, vaikka sekä Eura että Säkylä lupasivat toimitiloja.
Siitä asti täällä ollaan oltu kummallisessa välimaastossa: poliisilla kestää tulla tänne, täältä on matkaa lupapalveluita hakemaan. Poliisiin kuitenkin silti luotetaan yhä, vaikkei pahitteeksi olisi heitä täällä enemmän nähdäkin. Sillä palveluiden tarve ei ole loppunut, päinvastoin. Erityistä huolta kantaa poliisiylijohtajakin uusista ilmiöistä, nuorten syrjäytymisestä ja alle 15-vuotiaiden väkivaltarikollisuudesta.
Nähtäväksi jää palataanko muutama askel taaksepäin, kohti lähipalveluja.