Hävikkiviikko kehottaa hyödyntämään tähteeksi jääneen ruuan.
Mirja Linnemäki
Esimerkiksi Eurassa on kunta vastikään käynnistänyt ruokahävikin seurannan tavoitteena puolittaa hävikin määrä. Ruokahävikkitietouden lisääminen sisältyy kunnan ympäristöohjelmaan ja seurantaprojektin on suunnitellut ympäristötekniikan insinööri Satu Palokangas.
Sekä lautasille jäävää ruokaa että keittiöistä hävikkiin menevää ruokaa seurataan syyskuun ajan neljässä kohteessa. Tarkoituksena on saada tietoa, mistä hävikki syntyy. Kiukaisten koulussa sekä yhteiskoulussa, lukiossa ja Ahmasojan koulussa seurataan lautasille jäävää ruokaa. Päiväkoti Euranrinkilässä ja Kauttuan koululla seurataan ruokailusuunnittelua ja tilattavan ruuan määrää.
Marraskuussa seuranta uusitaan ja tässä välissä hävikkiteemaa pidetään yllä monin tavoin. Se on käynnissä hyvin oikeaan aikaan, kun ruuan hinta juuri nyt on kovassa nousussa. Projektin ansiosta hävikki nousee konkreettisesti esiin ja voi johtaa esimerkiksi uudenlaiseen suunnitteluun tai ruokalistojen muokkaukseen.
Valtakunnallisesti eniten ruokahävikkiä syntyy kodeissa, yli 100 miljoonaa kiloa ja 20–25 kiloa henkeä kohti vuosittain. Kuluttajaliiton tuoreen tutkimuksen mukaan satakuntalaisissa kotitalouksissa hävikki tulee kahvista, hedelmistä, vihanneksista, juureksista, leivästä, riisistä, pastasta ja perunasta. Syömäkelpoista ruokaa hukkaavat useimmin nuoret aikuiset, kun yli 50-vuotiaiden keittiöissä hävikki on pienempää.
Meneillään olevalla teemaviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta: ruoka on liian tärkeää hukattavaksi. Pääsanoma on tässä: osta vain tarpeeseen, ota sen verran kuin syöt, hyödynnä tähteet, säilytä ruoka oikein, erota "parasta ennen"- ja "viimeinen käyttöpäivä" -merkinnät toisistaan.