Mikä on paras kouluratkaisu lasten kannalta? Sen pitäisi ohjata päätöksentekoa.
Mirja Linnemäki
Kunnan valmistelussa asia kulkee nimellä "Etelä-Euran palveluverkon kehittäminen", mutta yksinkertaistettuna kyse on siitä, mitä palveluja ja missä tulee jatkossa olemaan. Asian ytimessä ovat koulut ja päivähoito, mutta esillä ovat myös neuvola, kirjasto ja nuoriso.
Ratkaisuja lähdettiin hakemaan jo vuonna 2019, kun kunnan huonossa taloustilanteessa etsittiin säästöjä. Konsulttiselvitys laittoi mutkia suoriksi ja laski, että edullisinta olisi keskittää koulu ja päiväkoti Honkilahdelle. Nousi kiivas keskustelu, ja esimerkiksi Hinnerjoen koulun vanhempainyhdistys teki hartiavoimin töitä uusien selvitysten kanssa.
Tuli aikalisä, joka osaltaan johtui koronastakin: kyläinfoja ei voitu järjestää. Asia ei kuitenkaan ole pyyhkiytynyt mihinkään, sillä väki vähenee, eikä kuntakaan taida äkkirikastua.
Pienenä kouluna pidetään alle 50 oppilaan koulua. Satakunnassa on tänä keväänä puhuttu ainakin Eurajoen Rikantilan, Nakkilan Ruskilan ja Ulvilan kouluista. Rikantila säilyy, vaikka oppilaita on 12, Ruskila menee kiinni 16 oppilaalla. Ulvilassa osa luokista siirtynee toiseen kouluun. Kaikkialla koulumuutokset ovat päätöksiä, joista on vaikea löytää ainoaa oikeaa kaikille sopivaa vaihtoehtoa. Keskustelua käydään sekä faktoilla että tunteella.
Onko pieni oppimisympäristö hyvä vai huono? Näivettyykö kylä, jos koulua ei enää ole? Onko pieni yksikkö aina automaattisesti isoa kalliimpi? Miten kunta soten jälkeen hoitaa jäljelle jäävää sektoriaan, kuten sivistystä ja elinvoimaa?
Euran kunnanhallitus käsitteli Etelä-Euran palveluja eilen illalla lehden jo mentyä painoon. Vaihtoehtoja oli listattuna useita ja laskelmia tarkoitus tehdä. Tarkoituksenmukaisin ratkaisu löytynee faktojen, keskustelujen ja kuulemisten kautta.