Huomenna pulpetit ovat taas varattuja.
Elli-Mari Ahola
Alkavaan lukuvuoteen varaudutaan kulisseissa monin tavoin. Tällekin vuodelle on varmasti tehty suunnitelmia erilaisten poikkeusolojen varalta, ja Eurassa koko sivistystoimen hallinto toimii nyt poikkeusoloissa: se on muutoksen tilassa ja kärsii henkilökuntavajeestakin, kun käytännössä kaikki johtavat viranhaltijat vaihtuvat lähes samaan aikaan. Sivistystoimialan merkitys kunnissa on sote-uudistuksen vuoksi vain kasvamaan päin, joten täytettävänä on nyt tärkeitä paikkoja.
Hallinnon kokonaisvaltainen uusiutuminen on sekä uhka että mahdollisuus. Jos rekrytoinnit onnistuvat ihanteellisesti, paikkojen täyttäminen ajallisesti lähellä toisiaan antaa mahdollisuuden suhteuttaa niitä myös toisiinsa ja valita hakijat, jotka ovat paitsi tehtävään päteviä myös muodostavat optimaalisen tiimin. Toisaalta hakutilanne ei ole ihanteellinen, koska väkeä tarvitaan kipeästi, eikä ainakaan pitkälliselle harkinnalle liene sijaa. Siitä tavoitteesta ei kuitenkaan voi tinkiä, että palvelut on kyettävä uudella väellä hoitamaan vähintäänkin yhtä hyvin kuin ennenkin.
Vaikka hallinnossa eletään poikkeusaikaa, koulut alkavat huomenna ja lapset elävät varhaiskasvatusyksiköissään arkeaan kuten ennenkin. On hyvä pysähtyä havaitsemaan, että juuri kentällä työskentelevien kokeneiden ammattilaisten merkitys korostuu ja erityisesti heidän avullaan niin koulutyö kuin varhaiskasvatuskin ensisijaisesti pysyy laadukkaana. Konkreettisesti lasten ja nuorten parissa työskentelevät ovat myös heitä, jotka kohtaavat koulutulokkaat ja elävät heidän kanssaan ainutkertaisen ensimmäisen koulupäivän ja muut parhaimmillaan aikuisuuteen saakka kantavia muistoja luovat hetket palvelujen parissa.