Pyhäjärven nykyiset kalastajat arvioivat, että uusia ammattilaisia tarvittaisiin Pyhäjärvelle viidestä kuuteen. Tilannetta on lähdetty korjaamaan järven ympäryskuntien, Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistyksen sekä Apetitin vuoden kestävällä hankkeella, jossa nykyiset kalastajat kouluttavat uudet alalle käytännön opissa. Hankkeen suunnitellaan käynnistyvän tammikuussa.
Pyhäjärven kalastukselle ennustetaan ilmastonmuutoksesta huolimatta, toki siihen sopeutuen ja sen luomat uudet haasteet tiedostaen, kannattavia näkymiä myös tulevaisuudessa. Aikaisemmin kalastajille tärkeimmän saaliskala muikun vähenemistä lämpimämpien talvien seurauksena on pystytty kompensoimaan ahven- ja särkisaaliilla sekä ravustuksella. Suomessa myös täpläravusta on tullut kalataloudellisesti merkittävä ja kysyntäänsä kasvattava laji, ja sen myynti muodostaa jopa kolmanneksen kalastajien vuosiansioista.
Pyhäjärvellä ammattikalastaja, järven hyvinvointi ja kalanjalostusteollisuus muodostavat kauniin kehän – yksi ei pärjää ilman toista, ja vastaavasti, kun yksi voi hyvin, muutkin voivat paremmin. Liian vähäisen kalastuksen on tutkimuksissa todettu olevan esimerkiksi Pyhäjärven Natura-arvojen suurin uhka. Isoja saalisvolyymeja vaatii myös seudun suurin teollinen järvikalan hyödyntäjä Apetit, jonka viimeisimmän miljoonainvestoinnin, kala- ja kasvispihvilinjaston, pitäisi aloittaa täysi tuotantonsa tuota pikaa.
Nykyisellään Pyhäjärvellä kalastetaan kolmessa nuottakunnassa. Haaveita laajemmasta yhteistyökuviosta, osuuskunnasta, on kuitenkin heitetty. Sen hyvänä puolena nähdään esimerkiksi selkeämpi tehtäväjako ja pienempi kynnys lähteä alalle, kun isot alkuinvestoinnit eivät jäisi yhden yrittäjän tai nuottakunnan varaan. Kalaa Pyhäjärvessä piisaa, ja siitä kannattaisi ottaa yhteinen ilo irti.