Kotivara on osaksi sitä, mitä kaapeista muutenkin on lisättynä muun muassa vesikanistereilla.
Mirja Linnemäki
Säilyvää ruokaa, vettä, pattereita radioon ja taskulamppuun, polttopuita, polttoainetta, lääkkeitä, käteistä rahaa, varavirtaa puhelimeen, retkikeitin tai grilli... Muun muassa näitä on ohjeistettu pitämään kotona kaiken varalta.
Lista ei lopulta sisällä mitään kovin kummallista, vaan tarvikkeita, joita arjessa paljolti muutenkin käytetään.
Kovin usein kotivaraa ei ole onneksi tarvittu – pahin lähimuistissa oleva tilanne oli tapaninpäivän myrsky vuonna 2011, jolloin sähkökatkot venyivät paikoin pitkiksi.
Nyt kotivara on noussut laajemmin puheisiin Venäjän hyökkäyssodan takia. Suomen Nato-päätösten odotetaan aiheuttavan muualta aikaasaatuja häiriöitä arkeemme. Kotivaralla voi ainakin hankkia hieman rauhallisemman olon.
Eri mittaluokan varautumisesta on kysymys yrityksissä, joiden tilannetta mahdollisten häiriöiden varalta tutkivat vastikään lounaissuomalaiset kauppakamarit. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaa kolmannes oli Satakunnasta.
Vastausten mukaan yrityksistä liki 64 prosenttia ei pystyisi jarkamaan toimintaansa lainkaan, jos sähköt katkeaisivat. Vuorokauden sisällä loppuisi toiminta yli 40 prosentissa yrityksistä, jos tietoliikenneyhteydet eivät toimisi. Huoli on näistä syistä suuri – eikä sitä kevennä se, että työvoima- ja komponenttipula ja nousseet energian ja polttoaineiden hinnat ovat jo arkipäivää monissa yrityksissä.
Huoltovarmuus niin kotioloissa kuin yhteiskunnassa laajemmin on syytä pitää mielessä erityisesti nyt, kun "turvallisuusympäristömme on muuttunut", kuten viime aikoina on monesti todettu. Tavallisten kotien hyvä kotivara auttaa asukkaita itseään, mutta myös viranomaistoimijoita, jotka mahdollisessa kriisissä voivat sitten keskittyä muuhun.