Eura, Säkylä | Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinile­vä­e­siin­tymien runsastumisena. 

Ku­lu­neel­la vii­kol­la on kui­ten­kin teh­ty myös en­sim­mäi­set si­sä­ve­si­a­lu­ei­den si­ni­le­vä­ha­vain­not. Va­ki­o­seu­ran­nan si­ni­le­vä­ha­vain­to teh­tiin Sii­kais­ten Valk­jär­vel­lä Iso­se­län va­ki­o­seu­ran­ta­pai­kal­la. Kan­sa­lais­ha­vain­to­na Jär­vi-me­ri­wi­kiin on kir­jat­tu vä­häi­nen si­ni­le­vä­ha­vain­to Sä­ky­län Py­hä­jär­vel­lä.   

Män­nyn sii­te­pö­lyä on edel­leen pai­koi­tel­len run­saas­ti ja ve­den pin­nal­le ke­rään­ty­es­sään se voi muis­tut­taa ereh­dyt­tä­väs­ti le­vä­e­siin­ty­mää. Män­nyn sii­te­pö­ly on kui­ten­kin vä­ril­tään kel­ler­tä­vää tai vaa­le­an rus­ke­aa, ja ha­jo­a­va sii­te­pö­ly­mas­sa usein hai­see voi­mak­kaas­ti. Sii­te­pö­ly muo­dos­taa ve­den pin­nal­le las­keu­tu­es­saan si­ni­le­vä­e­siin­ty­män kal­tai­sia rai­to­ja ja ka­sau­tu­mia.

Läm­pi­mien ja au­rin­kois­ten säi­den jat­ku­es­sa si­ni­le­vät voi­vat run­sas­tua, mut­ta si­ni­le­vä­ku­kin­to­jen muo­dos­tu­mi­seen vai­kut­ta­vat myös muut val­lit­se­vat sää­o­lot. Si­ni­le­vä­ti­lan­ne voi myös muut­tua hy­vin no­pe­as­ti tuu­len suun­nan vaih­tu­es­sa, min­kä myö­tä ui­ma­ve­den kel­vol­li­suu­den ar­vi­oin­ti tu­lee ai­na suo­rit­taa en­si­si­jai­ses­ti pai­kan pääl­lä. Näin ol­len ai­kai­sem­min vii­kol­la teh­ty si­ni­le­vä­ha­vain­to ei vält­tä­mät­tä ole es­te ju­han­nuk­sen pu­lah­duk­sil­le.

Vä­häi­nen mää­rä si­ni­le­vää ei vie­lä ole es­te ve­den käyt­tä­mi­sel­le, kun­han ve­den käyt­töön kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­lel­li­suut­ta. Vet­tä ei tule niel­lä ja ui­mi­sen jäl­keen on suo­si­tel­ta­vaa pe­sey­tyä iho-oi­rei­den vält­tä­mi­sek­si. Vet­tä, jos­sa on sil­min­näh­den run­saas­ti si­ni­le­vää, ei pidä käyt­tää ta­lous­ve­te­nä, sau­na­ve­te­nä tai syö­tä­vien kas­vien kas­te­lu­ve­te­nä. Lap­sien ja lem­mik­kien pääs­tä­mis­tä si­ni­le­vä­pi­toi­seen ran­ta­ve­teen on syy­tä vält­tää, sil­lä lap­set ja lem­mi­kit ei­vät vält­tä­mät­tä osaa va­roa si­ni­le­vää ja voi­vat juo­da si­ni­le­vä­pi­tois­ta vet­tä.

Si­ni­le­vä­ku­kin­ta nä­kyy aluk­si ve­des­sä vi­her­tä­vi­nä tik­kui­na, hip­pu­si­na tai pal­le­roi­na. Lo­pul­ta si­ni­le­vä ko­ho­aa ve­den pin­nal­le muo­dos­ta­en vii­ru­ja ja laut­to­ja. Ran­taan ka­sau­tu­es­saan si­ni­le­vä saat­taa muo­dos­taa pak­sun ker­rok­sen, joka kui­vu­es­saan muut­tuu si­ni­vih­re­äk­si. Si­ni­le­vis­tä muo­dos­tu­neet lau­tat tai mas­sat ha­jo­a­vat ke­pil­lä kos­ket­ta­es­sa hip­pu­sik­si, ei­vät­kä ta­ker­ru tik­kuun.