
Tässä on yksi Kuljetusliike Y. Auramaa Oy:n kaasukäyttöinen ajoneuvoyhdistelmä.
Kuljetusliike Y. Auramaa Oy
Eura | Diesel on säilyttänyt selkeän kärkipaikkansa raskaan kaluston polttoaineena, joskin tietä nielee myös muunlaisia kuorma-autoja. Esimerkiksi euralaisella Kuljetusliike Y. Auramaa Oy:llä on kymmenen biokaasulla toimivaa kuorma-autoa ja yksi täyssähköinen kuorma-auto.
– Ensimmäinen biokaasua käyttävä kuorma-auto on hankittu vuonna 2021, ja tänä vuonna tulee vielä yhdestoista. Meillä on sekä Volvon että Scanian kaasuautoja, huoltopäällikkö Juuso Hiedo kertoo.
Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankinnan takana ovat yrityksen päästövähennystavoitteet. Lisäksi käytetään biodieseliä, jolla ajetaan reilut kymmenen prosenttia dieselautojen ajoista.
– Biokaasulla ja uusiutuvalla dieselillä toteutettujen kuljetusten elinkaaripäästöt ovat keskimäärin 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisella dieselillä, joskin se riippuu biopolttoaineiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, laatu- ja kehityspäällikkö Julia Lehto sanoo.
Kulutuksia ei voi suoraan verrata, mutta kaasukaluston suorituskyky vastaa dieseleitä. Jotta tunnistaa kaasukäyttöisen kuorma-auton, pitää katsoa sen tankkia.
Tältä näyttää nesteytettyä biokaasua käyttävän kuorma-auton tankki ilman päällirakenteita.
Kuljetusliike Y. Auramaa Oy
Kyljessä on vihreä tarra, jossa on kirjaimet LBG tai CBG. Ensimmäinen tarkoittaa nesteytettyä biokaasua, toinen paineistettua biokaasua.
Biokaasua on rajoitetusti saatavilla, mikä on osaltaan hidastanut kaasukäyttöisten kuorma-autojen yleistymistä. Auramaalla on kahta erityyppistä biokaasua hyödyntäviä autoja: vanhimmat paineistettua kaasua, uudemmat nesteytettyä. Lähialueelta Raumalta saa molempia, Porista vain paineistettua biokaasua.
– Siksi mietimme tarkkaan, minne linjoille eli ajoreiteille kaasuautoja hankitaan. Ne liikennöivät sellaisten paikkakuntien välillä, joissa tankkaus onnistuu vaivatta, tekninen johtaja Jussi Auramaa toteaa.
Kaasukäyttöisen Volvon tankki vetää 220 kiloa nesteytettyä biokaasua, kun taas Scaniassa on tuplatankit eli tilavuus yhteensä 440 kiloa. Volvon moottori sen sijaan on hieman tehokkaampi, mikä sallii yhdistelmälle isomman massan kuin Scaniassa. Auramaan kaasukäyttöisiä kuorma-autoja ajaa esimerkiksi Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun välillä.
Tässä Kuljetusliike Y. Auramaa Oy:n huoltopäällikkö Juuso Hiedo ja laatu- ja kehityspäällikkö Julia Lehto ovat yrityksen kahden uuden kuorma-auton vieressä. Nämä tosin tulevat kulkemaan varustelun jälkeen dieselillä.
Riina Kaski
Sähkökuorma-auto sen sijaan kuljettaa kappaletavaraa Länsi-Porissa. Yritys asensi Porin terminaaliinsa suurteholaturin, jotta 280 kWh:n akkukapasiteettia voidaan ladata lähetysten lastausten ja purkujen aikana. Yöaikaan käytetään pienempitehoista latausasemaa. Julkisia latausasemia raskaalle kalustolle ei juuri ole, koska vaadittava latausteho on suuri.
Kaasukäyttöisen Volvon moottori vastaa dieselmoottoria, kun taas Scanian moottori on lähempänä bensiinimoottoria. Kuljettajille isoin ero on tankkaamisessa, kun taas ajaminen sujuu lähes kuin millä tahansa kuorma-autolla.
– Jokaiselle kaasuautoa ajavalle kuljettajalle pidetään tankkausperehdytys. Tarvitaan suojavarusteet, kun tankataan paineistettua ja nesteytettyä kaasua, Hiedo sanoo.
Optimiolosuhteissa Scanialla voi kaasutankillisella päästä noin tuhat kilometriä, kun taas Volvolla reilut 500 kilometriä, koska tankkikin on puolet pienempi. Sähkö-Volvon toimintamatka on noin 200 kilometriä.
Kulutus vaihtelee paljon, ja erot tulevat useista pienistä seikoista: millainen sää on, onko asvaltti sileää vai karkeaa, millaiset renkaat autossa ja perävaunussa on, ajetaanko taajamassa vai valtatiellä sekä kuinka usein ajonopeutta pitää muuttaa. Eniten vaikuttavat kuljettajan ratkaisut ratin ja penkin välissä, mihin myös tarvittaessa puututaan.
– Kulutuksia seurataan tarkkaan. Jos nähdään, että kuljettajan ajo ei ole järkevää, ajotapakouluttajamme käy hänen kanssaan taloudellista ajotapaa läpi, Auramaa toteaa.
Kaasu- ja sähkökuorma-autot ovat pieni osuus koko autokannasta, sillä Kuljetusliike Y. Auramaalla on yhteensä 150 omaa kuorma-autoa. Joka kuukausi ammattiliikenteestä poistuu pari autoa ja uusia otetaan käyttöön. Perävaunuja liikkuu päivittäin noin 400, joista alihankkijat vetävät lähes puolta.
Koska kalustomassa on suuri, Auramaalla on oma huoltokorjaamo. Se työllistää yhteensä 25 ihmistä.
– Meillä on niin paljon omaa kalustoa, että täytyy tietää, mitä on, mitä tarjoamme asiakkaille ja missä kunnossa kalusto on, Jussi Auramaa toteaa.
Kerran vuodessa lähes jokainen auto ja perävaunu tulee Euraan huoltoa sekä mahdollista korjausta ja katsastusta varten. Eurassa on myös varakalustoa, jota kuljettajat voivat käyttää, kun oma ajokki seisoo korjaamolla. Lempäälässä on pienempi korjaamo, jossa hoidetaan osa huolloista.
– Kuorma-autoyhdistelmissä on paljon ylläpidettävää, sillä autoilla ajetaan paljon ja perävaunut ovat kovassa käytössä. Kaasuautoillekin pystymme korjaamolla tekemään monenlaista, vaikka se toki vaatii järjestelyjä, Hiedo kertoo.
Kun kaasukäyttöinen kuorma-auto tulee huoltoon, korjaukseen tai katsastukseen, siitä kerrotaan myös huoltokorjaamon ulkopuolella, havainnollistaa Kuljetusliike Y. Auramaa Oy:n huoltopäällikkö Juuso Hiedo.
Riina Kaski
Kun kaasuauto otetaan korjaamoon, siitä täytyy varoittaa. Sen kanssa työskentelevällä on koko ajan kaasumittari mukanaan ja autoon kytketään tuuletusletku. Jos auto seisoo pitkään korjaamolla, sen kaasu voi alkaa lämmetä tankissa. Siksi toisinaan täytyy ajaa Raumalle hakemaan kylmää kaasua tankkiin eli tuulettaa tankkia.
Korjaamolla myös varustellaan uusia autoja, joihin on päätetty laittaa kunnostettu kuormakori. Kuormakori on tavarankuljetukseen tarkoitettu rakenne. Vain sähkökuorma-autoon on otettu ylläpitosopimus, sillä sen huolto ja korjaaminen edellyttäisivät lisäkouluttautumista ja lisälaitteita.