Savikon alkuosan viemäröinnin urakoi panelialainen Kaivuu ja Kuljetus Nurmi Oy, josta maanantaina olivat paikalla Jari Vuohijoki ja taaimmaisessa kaivinkoneessa toimitusjohtaja Harri Nurmi.
Riina Kaski
Eura | Savikon alueen alkuosan viemäröintityöt aloitettiin maanantaina. Työlle varattu määräraha ei riitä, vaan valtuusto käsittelee lisämäärärahapyyntöä seuraavassa kokouksessaan.
Savikon alueen alkuosan viemäröintiin on varattu 200 000 euroa, mutta suunnitelmien päivitys on paljastanut jo kesällä, että euromäärä ei riitä. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni pystyy liittymään viettoviemärillä, mikä nostaa hintaa. Päivitetty hinta-arvio on 350 000 euroa, joten kunnanhallitus päätti jo kesäkuun 20. päivän kokouksessaan hakea puuttuvaa 150 000 euroa valtuustolta.
– Urakka on kilpailutettu ehdollisena ja työt aloitettu maanantaina. Jos lisämääräraha saadaan, noin 30 kiinteistöä pääsee liittymään viemäriin ja valmista on tämän vuoden loppuun mennessä. Joka tapauksessa töitä tehdään myönnetyn 200 000 euron edestä, vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Jarkko Leminen kertoo.
Viemäröintiin kuuluu laajennuksessa neljä jätevesipumppaamoa.
Savikko valittiin Eurassa viemärialueen laajennusalueeksi, jotta liittyvät kiinteistöt saadaan varmuudella pois kuormittamasta Ahmasojaa. Lisäksi alueen asukkaat ovat olleet aktiivisia ja kertoneet haluavansa liittyä kunnalliseen viemäriin.
– Koska osa kiinteistöistä sijaitsee alle 100 metrin päässä Ahmasojasta, haja-asutuksen jätevesiasetus olisi asettanut joka tapauksessa velvoitteita. Kun liittymishalukkuutta löytyi, molemmat osapuolet hyötyvät.
Lisäksi vesihuoltolaitoksella on Eurassa jatkuva paine korjata vanhaa verkostoa, josta on viime aikoina saneerattu betoniviemäreitä ja -kaivoja. Loppuvuonna jatketaan pieniä ylläpitosaneerauksia.
Leminen toivookin, että kuntalaiset tarkistaisivat kiinteistöjensä vuotovesitilanteen. Siitä saattaisi saada selkeää kustannushyötyä.
– Jokaisen kunnalliseen viemäriin liittyneen olisi hyvä tarkastaa omien jätevesitarkastuskaivojensa ja johtojensa kunto sekä tarvittaessa korjata vuotavat viemärikalusteet. Tärkeää on myös katsoa, ettei kuivatusvesiä johdeta kiinteistöillä kunnalliseen viemäriin. Vuotovedet nostavat merkittävästi kustannuksia, jotka jäävät viime kädessä käyttäjien maksettaviksi.
Toisaalta Eurassa on yhä kiinteistökeskittymiä, joita ei toistaiseksi ole viemäröity. Yksi niistä oli esillä keskiviikkona Euran teknisen lautakunnan kokouksessa, joka alkoi sen jälkeen, kun lehti oli jo painossa.
Kunta on hakenut Panelian Kahalankulmalle kunnallisen viemäriverkoston toiminta-alueen purkua. Asian käsitellyt Etelä-Savon ely-keskus ei kuitenkaan hyväksynyt aietta, koska Kahalankulma kuuluu sen mielestä taajamakokonaisuuteen ja on pohjavesialuetta. Lisäksi neljän kilometrin siirtojohto mahdollistaisi liittymisiä alueiden välilläkin.
– Kunnan velvoite rakentaa jätevesiverkosto Kahalankulmaan jäi voimaan, Leminen toteaa.
Päätösehdotuksena oli saattaa asia tiedoksi tekniselle lautakunnalle.
Kahalankulma on liitetty kunnallisen viemäröinnin toiminta-alueeseen jo vuonna 2014, mutta mitään ei ole tehty, koska maaperä paljastui koekairauksissa pehmeäksi. Putkistot vaatisivat ylimääräistä perustusta. Lisäksi kunnan mukaan vedenkäyttö on vähäistä, sillä osa asukkaista on ikääntyneitä ja osa kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja. Myöskään Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto ei voi toiminta-aluestatuksen takia valvoa siellä haja-asutuksen jätevesiasetuksen toteutusta.