Sanna Nylanderin mukaan maksuttomat kouluttautumismahdollisuudet ovat yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä. – Lähtökohtien pitää olla kaikille samat.
Juha Kaita-aho
Rauma, Lappi | Rauman Lapissa asuva Sanna Nylander lähti mukaan politiikkaan syksyllä 2021, ja on toiminut siitä lähtien aktiivisesti vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestössä.
– Puolue on ollut minulle selvä teini-iästä lähtien. Kasvoin duunariperheessä lähiössä, jossa näin paljon kaikenlaista – myös alkoholia, päihteitä ja perheväkivaltaa, hän kertoo.
Nylander kertoo hakevansa kansanedustajan paikkaa, koska haluaa muuttaa maailmaa.
– Mietin ensin, voinko lähteä ehdokkaaksi tällä poliittisella kokemuksella. Kansanedustajat kuitenkin edustavat kansaa ja eduskuntaan tarvitaan mahdollisimman monimuotoinen joukko edustajia.
Tärkeimmäksi vaaliteemakseen hän nostaa sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan vahvistamisen.
– Haluan puolustaa niitä, jotka eivät itse saa ääntään kuuluviin. Meidän täytyy pitää huolta esimerkiksi siitä, että varhaiskasvatuksessa riittää ammattilaisia ja subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutuu.
Kulttuurituottajaksi opiskeleva lähihoitaja näkee, että myös taiteella ja kulttuurilla on tärkeä tehtävä osallisuutta rakennettaessa.
– Taide on keino itseilmaisuun ja tunteiden käsittelyyn.
Satakuntalaisesta näkövinkkelistä Nylander näkee tärkeäksi maakunnan vetovoiman parantamisen ja väestökadon pysäyttämisen.
– Oma yliopisto toisi Satakuntaan lisää korkeakoulutettua kansainvälistä osaajapotentiaalia, uusia yrityksiä ja työpaikkoja myös toisen asteen ammattikoulutetuille osaajille.
Nylander tekee tällä hetkellä opintojensa ohessa viikonloppuvuoroja Euran kotihoidossa. Omakohtaisten kokemusten perusteella hän pitää tärkeänä, että jo päätetty vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus toteutetaan ripeästi.
– Jos työvuoroissa on tarpeeksi hoitajia, hoitajat kestävät työtään ja asiakas saa parempaa hoivaa. Silloin meille tulevat harjoittelijat myös tietävät, että he eivät tule palamaan loppuun työssään.
Mistä tarvittavia hoitajia sitten saadaan sotealalle, josta moni on paennut? Yksi keino on Nylanderin mukaan tuoda esille myös alan hyviä puolia.
– En halua vähätellä huonoja puolia, mutta todellisuudessa hoitotyö on mielestäni ihanaa, kun resurssit ovat kunnossa. Positiivisilla asiakaskokemuksilla on merkitystä myös alan vetovoimalle.
Siihen, paljonko Suomeen tarvitaan ulkomaalaisia hoitajia, Nylander ei ota kantaa. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että tänne töihin saapuvien pitäisi saada tuoda mukanaan aina perheensä.
– Sitä voidaan pitää modernina riiston muotona, jos työntekijöiltä vaaditaan tietty kuukausitulo, jotta he ovat oikeutettuja saamaan perheensä tänne.