Iso mökkiterassi on toiminut miljöönä monille kesäjuhlille Pyhäjärven rannalla. Eurolavat ja heinäseipäät ovat Lottiksen juhlien vakiokalustoa.

Iida Rissanen-Vatja

Eu­ra, Hon­ki­lah­ti | Ai­na­kin tän­ne as­ti.

Kun Rin­tee­löi­den ke­sä­mök­kiä muu­ta­ma vuo­si sit­ten ra­ken­net­tiin Py­hä­jär­ven ran­taan, oli Lot­ta-Mari Rin­tee­läl­lä isäl­leen yk­si oh­je: te­ras­sis­ta piti saa­da iso.

Sel­lai­nen sii­tä myös tuli ja sa­mal­la näyt­tä­mö mo­nil­le iloi­sil­le ke­sä­juh­lil­le. Man­sik­ka­kak­ku­jen ja kah­vi­kup­pos­ten ää­rel­lä hö­pöt­te­lyn si­jaan Lot­ta-Ma­rin juh­lis­sa ra­ja­na on vain mie­li­ku­vi­tus – ja sitä kyl­lä pii­saa.

– Ai­na on jo­tain eri­lais­ta, jo­tain nor­maa­lis­ta poik­ke­a­vaa. Sil­loin jää muis­toi­hin pit­käk­si ai­kaa, Lot­ta-Mari to­te­aa.

Pie­nes­tä as­ti juh­lien jär­jes­tä­mi­ses­tä naut­ti­nut eu­ra­lais­nai­nen ker­too, et­tä ki­pi­nä tee­ma­juh­lien lait­ta­mi­seen roi­hah­ti opet­ta­ja­no­pin­to­jen ai­ka­na. Nii­den ohel­la hän viet­ti pari ke­sää töis­sä Eu­ra­jo­en va­paa-ajan työn­te­ki­jä­nä, jos­sa toi­men­ku­vaan kuu­lui las­ten lei­rien suun­nit­te­lua – siis esi­mer­kik­si Ama­zing Race -suun­nis­tuk­sia, sa­la­koo­dien kek­si­mis­tä ja mo­nen­lais­ten muu­ta ryh­mä­ak­ti­vi­teet­tia.

Lei­rie­lo päät­tyi, mut­ta hy­vät ide­at jäi­vät elä­mään.

Boheemit pihajuhlat

Sit­tem­min Lot­ta-Mari Rin­tee­län tee­ma­juh­lis­ta on tul­lut hä­nen lä­hi­pii­ris­sään kä­si­te. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten hän jär­jes­ti Eu­ras­sa Mid Sum­mer Fest -ju­han­nus­juh­lat, joi­ta var­ten lä­his­töl­tä kan­net­tiin pi­haan met­ri­kau­pal­la eu­ro­la­vo­ja, vin­til­tä nos­tet­tiin is­tu­ma­pai­koik­si rä­sy­mat­to­ja ja hei­nä­sei­päät tai­pui­vat va­lo­köyn­nös­ten te­li­neik­si.

Mid Summer Festejä varten Lotta-Mari kantoi pihalle eurolavoja ja räsymattoja. Näin upea bohohenkinen kesäpöytä niistä syntyi.

Lotta-Mari Rinteelä

Lotta-Mari hakee inspiraatiota Pinterestistä ja sitten soveltaa. Näin kaunista jälkeä siitä syntyy.

Lotta-Mari Rinteelä

Maa­seu­tu­mai­ses­ta ar­kiym­pä­ris­tös­tä syn­tyi Lot­ta-Ma­rin kä­sis­sä bo­hee­mi pik­nik-juh­la Co­ac­hel­la-fes­ta­rien hen­ges­sä, jota kau­pun­geis­ta Eu­raan saa­pu­vat ys­tä­vät sai­vat ih­me­tel­lä ja ihas­tel­la.

Kaik­ki oli kau­nis­ta kuin ku­vas­sa – ja se on toki Ins­tag­ram- ja Pin­te­rest-ajas­sa myös tar­koi­tus.

– Luo­vuus ja vi­su­aa­li­suus ovat mul­le tär­kei­tä. Vä­lil­lä men­nään eh­kä lii­kaa­kin vi­su­aa­li­suus edel­lä, hän nau­rah­taa.

Lot­ta-Ma­rin en­sim­mäi­siin isom­piin tee­ma­juh­liin kuu­lui­vat myös 50-vuo­tis­juh­lat. Oh­jel­ma tuu­nat­tiin san­ka­rin nä­köi­sek­si, ja jouk­ku­ei­siin ja­et­tu­ja vie­rai­ta kier­rä­tet­tiin niin Ama­zing Photo Race -suun­nis­tuk­ses­sa kuin na­vet­taan ra­ken­tu­nees­sa juh­la­ti­las­sa­kin. La­se­ja ko­ris­ti­vat on­gen ko­hot.

Tee­man va­lin­taa oh­jaa Lot­ta-Mari Rin­tee­län mu­kaan kui­ten­kin myös käy­tän­nöl­li­syys.

– Tee­man pi­tää ol­la haus­ka ja ke­säi­nen mut­ta sel­lai­nen, et­tei se vaa­di naa­mi­ai­sa­su­ja. Sa­fa­ri­tee­maan ih­mi­sil­lä oli kau­lus­pai­to­ja, hat­tu­ja ja short­se­ja, ja jos ha­lu­si pa­nos­taa, niin sai ol­la vaik­ka joku eläin.

– Sa­fa­ri­juh­liin sat­tui oi­kein kuu­ma, paah­tei­nen keli – ja ne läh­ti­vät kyl­lä vä­hän la­pa­ses­ta, Lot­ta-Mari muis­te­lee.

Safariteema ei Lotta-Mari Rinteelän mukaan vaadi naamiaisasua – ellei sitten halua pukeutua vaikkapa leijonaksi.

Lotta-Mari Rinteelän albumi

Yksityiskohdat ovat Lotta-Marille tärkeitä: safarijuhlien asetelemiin hän muun muassa spreijasi kultamaalilla eläinhahmoja ja Pyhäjärveltä noukittuja kaisloja.

Lotta-Mari Rinteelä

Esiintymislavaa varten vanha mattoteline sai uuden elämän mustan spray-maalin avulla. Juhlissa lavan ottavat haltuun myös vieraat.

Lotta-Mari Rinteelä

La­pa­ses­ta läh­te­mi­nen tar­koit­ti sitä, et­tä ko­ris­te­lu­ja var­ten Lot­ta-Mari et­si kirp­pu­to­reil­ta rek­vi­sii­tak­si pie­niä eläin­hah­mo­ja, joi­ta sprei­ja­si kul­ta­maa­lil­la pie­niin hie­kal­la täy­tet­tyi­hin la­si­purk­kei­hin. Nii­den ka­ve­reik­si hän sup­pai­li Py­hä­jär­vel­le poi­mi­maan kais­lo­ja.

Oh­jel­mas­sa taas oli sa­fa­ri­ai­hei­sia ryh­mä­teh­tä­viä, ku­ten lei­jo­nan­met­säs­tys-suun­nis­tus, jota var­ten hän oli ys­tä­vän­sä kans­sa sa­noit­ta­nut uu­sik­si tu­tun lau­lun.

– Kaik­kea on kyl­lä kek­sit­ty. Vä­lil­lä mie­tin, et­tä vit­sit kun pää­si­sin jos­kus it­se­kin osal­lis­tu­maan, hän nau­raa.

Yhteisöllisyyttä ja kierrätystä

Vaik­ka­kin pal­jon, ihan kaik­kea Lot­ta-Mari ei yri­tä teh­dä yk­sin. Isoim­mat ruo­at on usein ti­lat­tu muu­al­ta, ja sii­tä ku­lut ja­et­tu ys­tä­vien kes­ken. Tai­ta­vas­ta vie­ras­jou­kos­ta löy­tyy juh­liin lau­la­jat ja sä­es­tä­jät ja il­lan pi­me­tes­sä dj. Joku tuo juh­liin mu­ka­naan ää­nen­tois­ton, yk­si ko­ti­jou­koil­ta lai­na­tun ho­da­ri­kär­ryn, kol­man­nel­ta löy­tyy spot­ti­va­lot.

Yh­tei­söl­li­seen juh­la­jär­jes­te­lyi­hin kuu­luu usein aa­mui­sin myös sii­vous­tal­koot.

Ta­val­li­ses­ti, var­sin­kin kun ruo­ka­ku­lu­ja ja­e­taan, isom­mat­kin juh­lat syn­ty­vät koh­tuul­li­sel­la bud­je­til­la – esi­mer­kik­si tar­jot­ta­vis­sa Lot­ta-Mari hyö­dyn­tää oman pi­han sa­toa, ja spray-maa­lil­la tuu­na­ten edel­lis­juh­lien ko­ris­teet kel­paa­vat taas seu­raa­vis­sa.

Yh­dis­tet­tyi­hin val­mis­tu­jai­siin­sa ja 25-vuo­tis­juh­liin­sa Lot­ta-Mari an­toi bud­je­tin kui­ten­kin vä­hän pauk­kua, ja juh­la­paik­ka­kin vuok­rat­tiin.

– Niis­sä läh­din liik­keel­le il­ma­pal­lo­kaa­res­ta: se oli ki­van vä­ri­nen, si­nis­tä, kul­taa ja val­kois­ta. Juh­lis­sa oli täl­lä ker­taa vain vä­ri­tee­ma, joka kul­ki rek­vi­sii­tas­sa, ka­kuis­sa ja ku­kis­sa. Jo­tain piti tie­ten­kin nä­per­rel­lä­kin, jo­ten sprei­ja­sin si­ni­sel­lä ja kul­tai­sel­la la­si­pul­lo­ja. Niis­tä sai näyt­tä­vät ko­ris­teet.

Joskus juhliin riittää väriteema – ja melkoinen määrä ilmapalloja, kuten Lotta-Marin valmistujaisissa.

Lotta-Mari Rinteelä

Lasi ei mene hukkaan ja vieraille on tekemistä, kun hommaa juhlapaikalle koristehelmiä. Niistä jokainen voi askarrella kauniin nimimerkin, joka jää muistoksi.

Lotta-Mari Rinteelä

Vii­me ke­sä­nä Lot­ta-Mari ko­kei­li toi­sen­lais­ta kon­sep­tia: junt­ti­ju­han­nuk­seen vie­raat sai­vat saa­pua ”sel­lai­si­na kuin ovat”, ja oh­jel­ma­kin kek­sit­tiin len­nos­ta po­ru­kal­la.

– Se oli mul­le uu­si alu­e­val­taus: oh­jel­mas­sa oli ti­kan-, löy­lyn- ja saap­paan­heit­toa, kaik­kea tosi nor­maa­lia eli meil­le eri­kois­ta! Oli ren­to mei­nin­ki, ja vie­rail­la Eu­ran Rai­kun van­haa verk­ka­tak­kia, Eu­ra- ja Py­hä­jär­vi-hat­tu­ja...

Sen ver­ran Lot­ta-Ma­rin ta­pah­tu­mien mai­ne on kii­ri­nyt, et­tä tut­ta­va­pii­ris­tä on alet­tu ky­sel­lä omien­kin juh­lien jär­jes­tä­mi­seen apua ja neu­vo­ja. Muun mu­as­sa tätä var­ten hän on vas­ti­kään pe­rus­ta­nut myös va­lo­ku­vauk­seen ja juh­la­suun­nit­te­luun kes­kit­ty­vän ke­vy­ty­ri­tyk­sen.

Eri­koi­suu­det ja haus­kat ja yl­lät­tä­vät ti­lan­teet ovat yk­si avain iki­muis­toi­siin ke­sä­juh­liin, mut­ta toi­nen, eh­kä vie­lä­kin tär­ke­äm­pi, on Lot­ta-Ma­rin mu­kaan teh­dä juh­lis­ta vie­rai­den nä­köi­set – jos­kus ihan kir­jai­mel­li­ses­ti.

– Val­mis­tu­jai­sis­sa­ni oli vie­rail­le Ka­hoot-tie­to­vi­sa vuo­sien var­rel­ta. Mul­le oli tär­ke­ää, et­tä sii­nä jo­kai­nen juh­li­ja nä­kyi ai­na­kin yh­des­sä va­lo­ku­vas­sa. Jo­kai­sel­le pi­tää tul­la tun­ne osal­li­suu­des­ta, sel­lai­nen olo, et­tä juu­ri mi­nun on tär­ke­ää ol­la tääl­lä. Kun muut viih­ty­vät, sii­tä tu­lee it­sel­le­kin hyvä mie­li.

Olennaisinta juhlissa on Lotta-Marin mukaan se, että jokainen voi tuntea olevansa tärkeä osa juhlaa.

Iida Rissanen-Vatja