Keväällä heräävät luonnon ohella myös kulttuu­ri­ta­pah­tumien tuottajat. Menokalenteri paikallisessa aviisissa venähtää sivun korkuiseksi. Talvellakin tapahtuu, mutta kesällä oikein kajahtaa. Silti silloin tällöin kuulee, ettei täällä mitään tapahdu eikä täällä mitään ole. Muualta tulleena pidän Pyhäjärviseudun tarjontaa runsaana ja monipuolisena. Pitää vain rohkeasti lähteä tutus­tu­mis­mat­kalla, vaikka omasta mielestä ”hyviä” juttuja olisi niukasti.

Koko hy­vän kä­si­te on si­tä­pait­si mie­len­kiin­toi­nen. Mie­les­tä­ni hy­vän pi­täi­si mer­ki­tä aja­tuk­sia an­ta­vaa, mie­leen pai­nu­vaa, poh­ti­mi­sen ar­vois­ta. Ei vält­tä­mät­tä sitä, et­tä kir­ja/näyt­te­ly/elo­ku­va oli­si juu­ri oman mie­len mu­kai­nen. Ko­vin hy­vä­nä te­ok­se­na en pi­tä­nyt Ki­as­mas­sa mar­mo­ri­laa­tan pääl­lä lil­lu­vaa mai­toa, mut­ta ih­me kyl­lä muis­tan sen vie­lä kym­me­nen vuo­den jäl­keen.

Sen li­säk­si, et­tä on hyvä men­nä hen­ki­sen mu­ka­vuu­sa­lu­een (kar­mea uu­dis­sa­na, an­teek­si) ul­ko­puo­lel­le, on hyvä ylit­tää myös kun­ta- ja maa­kun­ta­ra­jat. Men­nä Eu­ras­ta Sä­ky­lään ja päin­vas­toin niin et­tä hei­lah­taa. Ih­meen tär­keik­si nämä ra­jat vie­lä ny­ky­ai­ka­na ko­e­taan. On hyvä, et­tä esi­mer­kik­si Vi­sit Py­hä­jär­vi­seu­tu mark­ki­noi alu­et­ta yh­te­näi­se­nä ko­ke­mi­sen koh­tee­na.

Sum­ma sum­ma­rum: Jos on ai­na tans­si­nut tan­goa, oli­si hyvä ko­keil­la vä­lil­lä hump­paa.

Eurasta tuli vaivihkaa kaupunki, Aaltokaupunki. Terassitalo on maailmankuulun arkkitehdin kauttualainen helmi. Kuva on yleisölle avoinna olevan huoneiston terassilta.

Eu­ran liit­ty­mi­nen Al­var Aal­to -ver­kos­toon, tuo­nee li­sää mat­kai­li­joi­ta seu­tu­kun­nal­le. Maa­il­man­kuu­lun ark­ki­teh­din pe­rin­töä on alet­tu hyö­dyn­tää en­tis­tä te­hok­kaam­min. Tääl­lä Te­ras­si­ta­lon ku­pees­sa, Jo­ki­sau­nan ja mui­den aal­to­ra­ken­nus­ten tun­tu­mas­sa ei ai­na huo­maa, mi­ten mer­kit­tä­väs­tä alu­ees­ta on kyse.

Aal­to on maa­il­man­laa­jui­ses­ti ar­vos­tet­tu mes­ta­ri, mut­ta ma­est­rol­le­kin sat­tui köm­mäh­dyk­siä. Ker­ro­taan et­tä eräs­kin ra­ken­nus oli muo­toi­lul­li­ses­ti huip­pua, mut­ta wc:stä sat­tui tu­le­maan len­to­ko­ne­mal­lia. Isom­pi ih­mi­nen ei mah­tu­nut sin­ne kuin pe­ruut­ta­mal­la.

Kun ul­ko­maa­lais­ten tu­ris­tien mää­rä kas­vaa, tar­vi­taan kie­li­tai­toi­sia op­pai­ta. Vie­rai­ta mur­tei­ta - eri­tyi­ses­ti mui­ta kuin eng­lan­tia - hal­lit­se­vil­la oli­si ky­syn­tää. Kan­sa­lai­so­pis­ton kie­li­o­pis­ke­li­jat: vink, vink.

Kesä saapuu ja uudet kokemukset odottavat.

Loi­ka­taan vie­lä lo­puk­si Py­hä­jär­vi­seu­dun ete­läi­seen kolk­kaan. Tänä ke­sä­nä to­teu­te­taan mie­len­kiin­toi­nen ko­kei­lu, jos­sa Föli-jouk­ko­lii­ken­ne ajaa lu­kui­sia bus­si­vuo­ro­ja Tu­rus­ta Kur­jen­rah­kan kan­sal­lis­puis­ton por­til­le. Hie­no jut­tu, kun luon­to­ret­kel­le pää­see ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sem­min bus­sil­la.

Ko­kei­lus­ta on ker­rot­tu muun mu­as­sa Ko­ti­maan mat­kai­lu­leh­den tuo­reim­mas­sa nu­me­ros­sa, jos­sa on si­vun mit­tai­nen jut­tu Py­hä­jär­vi­seu­dus­ta. Myös ver­kos­sa lu­et­ta­vis­sa ole­va nu­me­ro on kes­kit­ty­nyt Ko­ti­maan 10. mat­kai­lu­mes­sui­hin, jot­ka jär­jes­te­tään vii­kon­lop­pu­na 20.-22. huh­ti­kuu­ta Tam­pe­reel­la.

Täl­lai­nen täs­tä tuli, elä­mä­ni en­sim­mäi­ses­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta. Nyt on ai­ka läh­teä vaih­ta­maan pol­ku­pyö­rään ”etu­gum­mi”, jot­ta saan ke­rä­tyk­si ai­neis­toa seu­raa­vaan. Ja muis­ta­kaa var­sin­kin au­toi­li­jat ja eri­tyi­ses­ti ul­ko­maa­lai­set, et­tei men­nä jär­ven jääl­le, kun on kuul­tu kur­jen ää­ni.