Tänne en jää – tai jään
Melkein puolet Suomessa syntyneistä ja täällä asuvista asuu paikkakunnalla, jossa on syntynyt. Vielä useampi, kaksi kolmasosaa, asuu synnyinmaakunnassaan.
Asiaa on tutkinut Tilastokeskus, ja aiheesta uutisoi äskettäin Helsingin Sanomat.
Tilastokeskuksen mukaan Eurassa syntyneistä yli 45 prosenttia asui viime vuonna edelleen täällä. Säkylän vastaava luku on 42 prosenttia ja Rauman liki 55 prosenttia.
Luvut eivät kerro, paljonko on niitä, jotka ovat lähteneet ja palanneet.
Kuulun tuohon Euran 45 prosenttiin, ja edustan myös lähteneitä ja palanneita. Kuten myös ystävätär, jonka kanssa vastikään viikko sitten näitä pohdittiin. Kysymyksemme kuului: mitä ajattelisimme ja miten ajattelisimme, jos emme olisikaan suurinta osaa elämästämme olleet täällä?
Jahkaannuimme tästä puhumaan, kun kumpikin oli kiinnittänyt huomiota muisteluun: saamme itsemme tämän tästä kiinni siitä, että mietimme, mitä juuri tällä paikalla ennen oli, mitä täällä tapahtui, mistä mikäkin tie kulki, kuka tuossa asui. Jos eläisi muualla, paikkakunnalla, mistä näitä ei tietäisi, eipä niitä ajattelisi – eikä tuntisi muutoksen haikeuttakaan.
Nuorina lukiolaisina uhoa ja itseluottamusta puhkuen vannoimme, että tänne emme jää. Mutta täällä nyt olemme, pienen muualla tehdyn kierroksen jälkeen.
Vetovoima on nykyajan sana, ja erityisesti sitä käytetään nyt paikkakuntien, seutujen ja maakuntien yhteydessä. Vetovoima voi syntyä lapsuusmaisemista ja rakkaiden paikkojen muistoista, mutta yksin ne eivät riitä pitämään tai palauttamaan ihmisiä. Minut toi takaisin työpaikka. Se lienee se kaikkein tärkein ”sisäänheittäjä”. Ehkä pitkällisen hyvän työllisyyden vuoksi Euran ja Säkylän syntyperäisten nykyasukkaiden luvut ovat noinkin korkeita.
On rikkautta tuntea asuinpaikaltaan menneisyyden kerrostumia ja on turvallista olla seudulla, jonka tuntee lapsuudestaan asti. Ja on toisinaan huvittavaa olla ennemmin ”sen ja sen tytär tai sukulainen” kuin oma itsensä. Kääntöpuolena voi olla se, että sopeutuu elämään kuten ”täällä on aina pruukattu” – mutta mitäs vikaa siinä sitten on?
Kirjoittajan muut kirjoitukset
Uusimmat
Viisi yhdistystä sai Euran sivistyslautakunnalta kohdeavustuksia
Hyvinvointialue pyrkii eroon paperipostista – digiasiointi siirtää automaattisesti postit pois paperilta
Peruskoululaisten tietokoneisiin Eurassa käyttörajoitus – ensi vuonna opiskeluun tarkoitetut tietokoneet sulkeutuvat yöajaksi
Porin prikaatista kotiutuu ensi viikolla yli 1 600 varusmiestä
Eurasta pääsee linja-autolla Tampereelle ja Raumalle pitkälti entiseen tapaan ensi vuonnakin
Luetuimmat
Linnan juhliin ikävän sattuman kautta – "Vähän tuli kiire, mutta halusin juhliin nyt mennä, kun paikka tuli"
Säkylän uusi ja uljas patsas paljastettiin fanfaarien säestämänä
Säkylässä vaille käyttöä jäänyt huoltoasemakiinteistö on myllerretty perin pohjin viime viikkoina – "Melko nopeasti tässä asiassa on edetty"
Toivotut ruokarobotit toimittavat jo tilauksia Säkylässä ja Eurassa – "Tuovat selvästi hyvää mieltä"
Eura perää ely-keskukselta selitystä suojatien poistolle
Luetuimmat
Linnan juhliin ikävän sattuman kautta – "Vähän tuli kiire, mutta halusin juhliin nyt mennä, kun paikka tuli"
Säkylän uusi ja uljas patsas paljastettiin fanfaarien säestämänä
Säkylässä vaille käyttöä jäänyt huoltoasemakiinteistö on myllerretty perin pohjin viime viikkoina – "Melko nopeasti tässä asiassa on edetty"
Toivotut ruokarobotit toimittavat jo tilauksia Säkylässä ja Eurassa – "Tuovat selvästi hyvää mieltä"
Eura perää ely-keskukselta selitystä suojatien poistolle
© Alasatakunta
Tietosuojaseloste
Eura
Eurantie 6, 27510 Eura
Puh. 02 8387 9200
Säkylä
Rantatie 247, 27800 Säkylä
Puh. 02 8387 9230
Avoinna: EURA ma–pe kello 9–15, SÄKYLÄ ti ja to kello 9–15, puhelinvaihde ma–pe kello 8–16.
Ilmoita sisällön asiavirheestä: 02 8387 9200 / toimitus
© Alasatakunta
Tietosuojaseloste
Eura
Eurantie 6, 27510 Eura
Puh. 02 8387 9200
Säkylä
Rantatie 247, 27800 Säkylä
Puh. 02 8387 9230
Avoinna: EURA ma–pe kello 9–15, SÄKYLÄ ti ja to kello 9–15, puhelinvaihde ma–pe kello 8–16.
Ilmoita sisällön asiavirheestä: 02 8387 9200 / toimitus