Käsillä alkaa olla vuoden kiireisin aika. Pitää hankkia lahjat, koristeet, kortit ja ruoat. Pitää siivota koti lattiasta kattoon. Ja tietenkin, ennen kuin pääsee hankinta-, saati sitten toimin­ta­vai­heeseen, täytyy tuo kaikki suunnitella tarkoin. On ToDo-listaa, lappua ja lippua! Miten tästä kaikesta voi selvitä?

Ny­ky­a­jan yh­teis­kun­ta lä­hes vaa­tii mei­tä suo­rit­ta­maan. Pi­tää ol­la no­pea, te­ho­kas, osaa­va, ai­na ta­voi­tet­ta­vis­sa ja oi­ke­as­taan täy­del­li­nen. Pi­tää osa­ta teh­dä ja omak­sua mon­ta asi­aa sa­maan ai­kaan. Saa ol­la ai­ka­moi­nen su­per­tyyp­pi, et­tä pys­tyy te­ke­mään kaik­ki ne vaa­dit­ta­vat asi­at sa­mal­la in­ten­si­tee­til­lä ja täy­des­tä sy­dä­mes­tä. Ja jos yh­teis­kun­ta ei vaa­di, me vaa­dim­me sitä it­se it­sel­täm­me, sekä toi­nen toi­sil­tam­me.

Mikä on liikaa?

Muun mu­as­sa so­si­aa­li­nen me­dia sekä kai­ken hie­non ja täy­del­li­sen ihan­noin­ti aset­ta­vat meil­le pai­nei­ta ol­la pa­rem­pia, kau­niim­pia ja te­hok­kaam­pia kuin muut. Me ver­taam­me it­se­äm­me mo­nes­ti kaik­kiin mui­hin ja nä­em­me omas­sa te­ke­mi­ses­säm­me puut­teet en­nen on­nis­tu­mi­sia. Ja vaik­ka joku ke­hui­si, olem­me hel­pos­ti vaa­ti­mat­to­mia ja mie­tim­me, et­tei ai­kaan­saan­nok­sem­me ole kui­ten­kaan sa­mal­la ta­sol­la kuin jon­kun toi­sen.

Ma­te­ri­a­lis­mi ko­ros­tuu var­sin­kin jou­lun ai­kaan. Lap­si­per­heil­le tu­lee pos­tis­sa pak­su le­lu­lu­et­te­lo, jos­ta lap­set voi­vat sil­mät kirk­kai­na toi­voa jou­lu­lah­jak­si ai­na vain ih­meel­li­sim­piä lah­jo­ja. En­nen jou­lua hou­ku­tel­laan ih­mi­siä os­tok­sil­le Black Fri­day -vii­kol­la ja Cy­ber Mon­day -vii­kol­la. Ta­va­raa ker­tyy hel­pos­ti val­ta­vat mää­rät ja osa niis­tä täy­sin tur­haa. Ja ra­haa pa­laa huo­maa­mat­ta ihan lii­kaa. ”Kun hal­val­la sai”. On ih­mi­siä, jot­ka ha­lu­a­vat näyt­tää ma­te­ri­al­la vau­raut­taan ja jopa kil­pai­le­vat sil­lä. Enää ei vält­tä­mät­tä edes muis­te­ta, mitä kaik­kea omis­tam­me. Ei­kä mo­nen­kaan ta­va­ran ole­mas­sa­o­lol­la ole si­nul­le oi­ke­as­taan mi­tään mer­ki­tys­tä. Ei­kö mi­kään enää rii­tä? Mie­les­tä­ni erään edes­men­neen per­heen­jä­se­ne­ni mie­te­lau­se oli­si hyvä oh­je ny­ky­maa­il­maan: ” Älä os­ta mi­tään, mitä il­man et tule toi­meen.”

Mitä jos tänä jou­lu­na yrit­täi­si jät­tää suo­rit­ta­mi­sen vä­hem­mäl­le. Te­ki­si­kin asi­oi­ta hie­man toi­sin. Lä­het­täi­si jou­lu­kor­tit vain niil­le tär­keim­mil­le. Ei­kä kort­te­ja tar­vit­se joka vuo­si teh­dä it­se, el­lei se ole si­nul­le oi­ke­as­ti mie­lui­saa ja stres­si­tön­tä puu­haa. Miet­ti­si lä­hei­sil­le vaik­ka vain yh­den, mer­ki­tyk­sel­li­sen lah­jan. Lah­jan, joka on han­kit­tu aja­tuk­sel­la. Oli­si­ko ko­ris­te­lus­sa tänä vuon­na yk­sin­ker­tai­suus kau­nis­ta? Voi­si­ko sii­vous­ta teh­dä jo pik­ku­hil­jaa en­nen aat­toa? Mitä, jos jou­lu­pöy­tään va­lit­tai­siin tänä vuon­na vain ne ihan lemp­pa­ri­ruo­at ja nii­tä­kin jär­ke­vät mää­rät.

Tämän joulun hieman erilainen tehtävälista.

Picasa

Minä ai­na­kin ha­lu­ai­sin tänä jou­lu­na naut­tia rau­has­ta, ko­dis­ta, kii­reet­tö­myy­des­tä ja ihan eni­ten tie­ten­kin lä­hei­sis­tä ih­mi­sis­tä! Ha­lu­ai­sin ol­la ver­taa­mat­ta it­se­ä­ni mui­hin ja teh­dä asi­oi­ta, jois­ta mi­nul­le tu­lee hyvä mie­li. Ha­lu­ai­sin kes­kit­tyä juu­ri sii­hen het­keen sii­nä niin. Ol­la läs­nä. Eh­kä jaat kans­sa­ni sa­man aja­tuk­sen?

Kaunista Joulua!

Yri­te­tään yh­des­sä teh­dä täs­tä jou­lus­ta rau­hal­li­nen ja stres­si­tön, kos­ka sel­lai­nen sen kuu­lui­si ol­la. Nau­tin­nol­lis­ta jou­lun odo­tus­ta!